Elämisen sietämätön keveys

Just nyt on aika ihanaa. Lomaa takana viikko ja edessä vielä melkein kaksi – ei kiirettä, ei stressiä, ei ajatustakaan edessä siintävistä töistä ja opinnoista ja siitä kuinka helvetin kiireinen syksy on luvassa… (No okei, ehkä pari ajatusta, mutta ne voi onneksi työntää johonkin kauas mielen sopukoihin. Toistaiseksi.)

Viime viikko meni sukuloidessa landella, tämä viikko kotisohvalla lepuutellen ja ensi viikolla koko ihanuus huipentuu reissuun! Päätettiin nimittäin Mikan kanssa viime yönä, että johonkin lämpimään on päästävä ja varattiin erittäin ex tempore -matka Nizzaan. Sunnuntaina lähtö, torstaina paluu.

Googleteltiin yöllä varmana joku kolmisenkymmentä Euroopan kaupunkia läpi, ja lopulta edullisimmaksi lennot tällä aikataululla tuli Milanoon tai Nizzaan.

Käytiin Italiassa kesäkuussa (samoin kuin parina aiempanakin kesänä), ja vaikka molemmat maata rakastetaankin, on nyt Ranskan vuoro. Etenkin kun ei olla kumpikaan aiemmin Ranskassa vierailtu.

Sunnuntaita odotellessa.