Tukka hyvin, kaikki hyvin!

Ah, can haz uusi tukka! <3 Miten paljon voikaan pieni juttu piristää? Viime kampaamokäynti oli about puoli vuotta sitten, eli oli jo vähän aikakin tehdä jotain hamppulatvoille. Vielä kun oppis tekemään itse yhtä ihanat laineet. Jostain kumman syystä mun väkerrykset näyttää aina lähinnä siltä kuin 6-vuotias sukulaistyttö olisi päästetty vauhtiin. Kampaamon jälkeen kävin lounastreffeillä työkuvioista tutuksi tulleen kaverin kanssa. Juteltiin mun työ(ttömyys)tilanteesta sekä siitä, miten voitais kenties tulevaisuudessa jatkaa hyvin aiemmin jo sujunutta yhteistyötä. Katsellaan, eihän sitä tiedä mitä tässä virittelee lopulta käyntiin. Mulla on avoin mieli kaiken suhteen. :) P5061367

Oli tarkoitus mennä tänään salillekin, mut ilmeisesti henkisesti raskaahko alkuviikko teki tehtävänsä ja veto oli niin pois, et päätin skipata. Don’t skip the leg day jne., mutta tällä viikolla taidan kyllä tehdä senkin ja jättää salin kokonaan välistä. Oon vuosien varrella oppinut suht hyvin kuuntelemaan kroppaa, ja nyt on levon paikka.

Mut että lieviä lusmuilumorkkiksia lukuun ottamatta fiilis on varsin jees. Plus loppuviikolle on luvassa niin kivoja menojakin, että ei tässä onneks paljoa ehdi kotona masistelemaan. Jeij!

Hiuskriisi. Taas.

Kylmäkeratiinipidennykset vol. 2 on ollut päässä nyt sen nelisen kuukautta ja niiden poisto alkaa kummitella mielessä. Aattelin, että voisi vaihteeksi olla hetken ilman pidennyksiä. Ja sitten törmäsin tietysti just näihin muutaman kuukauden takaisiin kuviin.

Argh. Rakastan tommoisia löysiä laineita ja ne toimii pidennyksissä ihan täydellisesti. Eikä siitä pääse yli tai ympäri, että oon vähän koukuttunut tähän selkää myöten lainehtivaan tukkaan. Mutta, aion pysyä suunnitelmassa ja odotella ainakin kevääseen, ennenkun otan taas jonkun toisen kutrit päähäni.

Väri on toinen murheenkryyni. Mulla on ollut viime keväästä asti tommoinen “liukuväri”-efekti (lue: helvetin pitkä juurikasvu) mut nyt voisin ehkä siitäkin luopua.

Toisaalta tää on ollut maailman helpointa, kun ei ole tarvinut käydä vähän väliä värjäyttämässä tukkaa… Mutta siinä vaiheessa kun tyvikasvu alkaa lähestyä uhkaavasti olkapäitä, on varmaan aika sanoa sille hyvästit.

Ps. Ja vielä täysin asiasta kukkaruukkuun: yllä näkyy Nizzasta kotiutettu laukkurakkauteni by Stella McCartney. <3 I-HA-NA.

Miia {sydän} Chanel

Löysin Roomasta sattumalta aivan jumalaisen putiikin, jossa myydään vähän käytettyjä ja uudenkuntoisia merkkituotteita aina asusteista vaatteisiin. Marc Jacobsin laukun ja Herve Legerin body-conin (sellaisia bileitä odotellessa mihin tän voisi laittaa päälle) lisäksi mukaan tarttui – yllätys yllätys – Chanelia.

Arastelin liikkeessä expandable flap bagin vaaleaa väriä, vaikka kyseessä ei olekaan sentään ihan vitivalkoinen. Mulla ei ole tainnut koskaan (?) olla valkoista/vaaleaa laukkua, mutta tämä on osoittautunut yllättävän käyttökelposeksi jo nyt. Malli on niin rento, että laukun saa väristä huolimatta kombotettua aika kivuttomasti vaatekaappini sisältöön.

Plus löysin sattumalta omasta kaapista Zaran baltsut, jotka toimii väriltään kivasti yhteen Chanelin kanssa. Tämmöisessä perusasussa käytiin eilen Itiksessä shoppailemassa. (Pitäis varmaan säästää ennemminkin reissua varten…)

Ps. Jotta tästä varmasti tulisi maailmankaikkeuden pinnallisin postaus, voin kriiseillä vielä vähän tukasta. Nimittäin mulla on nyt varattuna aika uusien pidennysten laittoon, mutta mitä ihmettä tuolle värille tekisi?! Argh. No, onhan tässä reilu viikko vielä aikaa tehdä päätöksiä… (Eli päädyn antamaan kampaajalle vapaat kädet ja itken täällä sitten lopputulosta.)