Yksi huone + keittiö

Unelma omasta tunnelmallisesta pikkuasunnosta lähellä Helsingin ydinkeskustaa on toteutunut – ostin nimittäin kuun alussa oman kämpän. Ehdin jo sen verran monessa näytössä ravata, että toivo meinasi loppua. Niin ja tuli niitä tarjouksiakin tehtyä muutamia ennen kuin tärppäsi. Vaatimukset uudelle asunnolle olivat kieltämättä kovat: haaveilin leveistä ikkunalaudoista, keskivertoa suuremmasta huonekorkeudesta, astianpesukoneesta… no, tiedättehän; siitä mistä niin monet muutkin.

Lahden asunto (joka siirtyi ex-avokkini omistukseen) oli ihana ja rakastin sitä valtavasti (tuota vaatehuonetta jään ikuisesti kaipaamaan), mutta tiesin toki joutuvani karsimaan vähän kaikesta asuntojen hintojen liikkuessa PK-seudulla pikkaisen eri tasolla. Kun sitten bongasin Helsingin asuntoni ilmoituksen netistä, tiesin heti, että tässä se nyt on. Mun uusi koti. :)

Astianpesukonetta myöten kaikki vastaa toiveitani, ja kaikenlisäksi kämppä on rempattu vajaa vuosi sitten totaalisesti. Neliöitä on n. 33, huoneita yksi + keittiö. Vielä en ole päässyt kunnolla muuttamaan, koska ilmeisesti kesälomien takia kaikki tilaamani huonekalut ovat saapuneet yksitellen ja pitkällä viiveellä. Huomenna saan sohvan, mutta sitä tärkeintä eli vaatekaappia joudun odottelemaan pahimmassa tapauksessa vielä muutaman viikon.

Alla muutama kuva siitä, miltä asunto näytti vielä pari viikkoa sitten. Nyt lattioita koristaa suloinen sekasotku. Tarkemman esittelyn saatte sitten, kun on jotain varsinaista näytettävää.

Mika (eli siis poikaystävä) on antanut mun kiltisti asua toukokuusta lähtien kämpässään. En tosin tiedä kummalta on mennyt enemmän hermot siihen, että tässä kämpässä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tilaa kaikille mun vaatteille, kengille ja laukuille… :D

Vaikka sydän vähän särkyikin kun jouduin Lahden asunnosta luopumaan, on uuden kämpän sisustamisessa aina jotain erityisen ihanaa! Muotiin keskittyvien blogien lisäksi olen nyt innolla kahlannut tieni sisustamista koskeviin blogeihin, eli hyviä linkkivinkkejä otetaan vastaan.

Oman elämänsä statisti

Käytiin eilen poikaystävän kanssa vähän huonekaluostoksilla. Lopputulos: saatiin vihdoin olkkariin sohvapöytä ja alakertaan lipasto. Ja better yet, poikkis siirsi vaatteensa siihen lipastoon eli mulle jäi koko vaatehuone omaan käyttöön!! (Huom: poikaystävän idea, ei minun. Kai se kyllästyi siihen, että mun vaatteet jyräs aina sen muutamat hassut teepparit alleen.) Mä en kyllä voi koskaan muuttaa pois tästä asunnosta, oon niin rakastunut mun vaatehuoneeseen. Nyt kun vielä sais sinne jotain kivaa ja keväistä sisältöä…

Eilen oli tällanen setti päällä. Just tän takia mun täytyis saada jotain keväistä sinne vaatehuoneeseen – kuka nyt haluaa näin synkkänä kulkea enää huhtikuussa? Päällä oli H&M:n mekko, Onlyn neule, Lindexin leggingsit ja Vilan nahkatakki. Ehkä maailman ihanimmat (mutta myös muovisimmat) nilkkurit on Spiritin ja laukku on GT:sta. (Huomatkaa muuten missä kunnossa tää meidän pihatie on – taitaa mun avokkaat vielä jäädä kiltisti sisätiloihin odottamaan vuoroaan vaikka toiset jo steppailee peep-toe sandaaleilla menemään.)

Huomenna olis tiedossa vähän normista poikkeavaa tekemistä illaksi kun menin lupautumaan jonkun leffan statistiksi. Kyseessä siis meidän koulun opiskelijoiden kuvaama filkka, ei mitään tarkempaa tietoa asiasta. Kyseinen kohtaus kuvataan yhdessä paikallisessa baarissa, eli pääsee samalla ottamaan lonkeron jos toisenkin. Kuulema tanssiakin saa, mutta katsotaan nyt montako tuopillista tulee vedettyä.. :D

Ps. Onks kellään mielipidettä siitä, että raivostuttaako noin suurikokoiset kuvat? Vai onko ne hyvä asia?

Esittelyssä: uusi koti

Noniin, tänään ajattelin vihdoin esitellä mun ja poikaystävän uuden kodin. Moni luulee kuvien perusteella tän asunnon olevan rivarissa, mutta asia ei suinkaan ole näin. Tää on yks seitsämästä isoon puiseen omakotitaloon rakennetusta asunnosta, eli kai tätä taloa vois kutsua pienkerrostaloksi. Se alkuperäinen puutalo paloi joskus vuonna X, ja nämä asunnot rakennettiin oikeestaan kokonaan alusta n. vuosi sitten. Tykkään ihan hurjasti tän koko talon fiiliksestä, esim. “rappukäytävä” ei suinkaan ole sellainen perinteinen kolkko loukko vaan siinä on ihanat omakotitalo-vibat. Samoin pihapiiri on rauhallinen ja omakotitalomainen, vaikka kaupungin ydinkeskusta sijaitseekin ihan parin korttelin päässä.

Tässä meidän asunnossa on 65 neliötä kahdessa kerroksessa, suunnilleen 30 neliötä kerrosta kohden siis. Yläkerta: olohuone + kk + vessa. Alakerta: makuuhuone + (avoin) vaatehuone + suihkuhuone + sauna + vessa. Yläkerta on maantasossa ja alakerta on osittain maan alla. Kuvat ehkä hahmottaa tiloja paremmin, tosin tää on aika persoonallinen asunto etenkin pohjaratkaisun perusteella eli vasta livenä näkeminen on näyttänyt tuovan monelle sen ahaa-elämyksen siitä miten tämä kämppä oikein toimii. No mutta tässä nyt kumminkin niitä kuvia! :)

Yläkerta:

Alakerta:

Kuten kuvista näkyy, töitä riittää vielä sisustuksen saralla. Etenkin makkari on vielä ihan vaiheessa enkä edes viitsinyt kuvata portaiden alapuolta ihan vaan siksi että se on tällä hetkellä täynnä kaikkea rojua… :D Sinne olis tarkoitus hankkia työpöytä nyt ihan aluksi, ja varmaan jotain säilytystilaakin. Sitten tarvittais yöpöydät ja sängynpääty ja tauluja ja ja ja! Kaikenlaista. Ostoslista on ihan tuhottoman pitkä mutta tässä nyt sitten oletettavasti asutaan minimissään kaksi vuotta eli on onneks aikaakin sisustaa.

Home sweet home!

Tästä tulee maailman lyhyin ja satunnaisin postaus mutta en nyt onnen huumassani muuhunkaan kykene. Nimittäin: käytiin eilen katsomassa poikaystävän kanssa sitä hehkuttamaani asuntoa ja tehtiin tarjous, ja saatiin äsken tieto, että meidän tarjous hyväksyttiin!!! Ihan käsittämätöntä. Vaikee uskoa, että joskus kuukauden päästä tämä tyttö istuu OMASSA olohuoneessa katsomassa telkkaa. Tai no, periaatteessa asunto taitaa olla pankin vielä tuossa vaiheessa.. ;) Mutta you get my point.

Tiedättekös mitä tämä muuten tarkoittaa?

Jep. Pakkaamista, siirtämistä, purkamista. Huh! Mutta kylläpä sitten maistuu hyvältä oman saunan löylyt pankin ikiomassa asunnossa. :) Ei tätä kyllä vielä oikein usko todeksi. Ehkä asia sitten alkaa valkenemaan kun saa asunnon avaimet kouraan ja tajuaa että woah, tällä voi nyt sitten maalata, naulata ja uusia paikkoja just niin paljon kuin huvittaa ja kenelläkään ei ole asiaan valittamista.

Pieniä hankintoja, suuria unelmia

Himoshoppaajan ei pitäisi asua kaupungin ydinkeskustassa. Ei koskaan. Nopea kauppareissu venähtää tuntien shoppailumaratooniksi ja koulumatkasta muodostuu tutkimusretki ostoskeskusten maailmaan. Koiran ulkoilutus sentään on vielä turvallista, sillä toisin kuin muualla Euroopassa ei täällä pikku fifit ja rekut ole kauppoihin ja ostoskeskuksiin tervetulleita vieraita.

Tänään (siis sunnuntaina kun harvat kaupat olivat edes auki!!) viattomalta vaikuttanut reissu muutamaan asuntonäyttöön oli se vikatikki. Sen sijaan että olisin kiltisti kipittänyt asuntonäytöistä kotiin, piti matkalla tietysti poiketa lähimpään ostoskeskukseen (koska se nyt sattui olemaan siinä ja ulkona oli niin kylmä) – ja kuinkas sitten kävikään? Varasin huomiselle yhdet farkkuleggingsit Onlysta (ah, ne on täydelliset!!) ja menetin sydämeni näille Ten Pointsin ihanille kengille ja b.youngin paidalle…

Saappaille jäi alennusten jälkeenkin hintaa 99e, eli ihan heti en niitä ainakaan ole ostamassa. :/ Paita ei tietenkään edes alennuksessa ollut. Typpillistä.

Asuntonäytöistä muutama sananen. Tykästyin tosi kovasti siihen ensimmäiseen ehdokkaaseen ja ens viikolla käydään varmaan poikaystävän kanssa yhdessä katsomassa sitä. Poikkis oli tänään töissä eikä sen takia päässyt näyttöihin mukaan, mut onneks Hanna tuli seuraksi niin ei yksin tarvinnut asuntoshoppailla.

Se asunto johon tykästyin on n. 65 neliöinen saunallinen kämppä, joka on rakennettu ison omakotitalon sisälle. Siis siellä alueella oli sellaisia vanhoja jättiomakotitaloja, joihin on ilmeisesti ihan vasta 2007 tehty pienempiä asuntoja. Se “rappukäytäväkin” oli tosi hämmentävä kun toisaalta näytti ihan omakotitalon sisukselta, toisaalta taas samassa kerroksessa oli neljä ovea eri asuntoihin. :D

Tuossa muutama kuva sieltä asunnosta, vaikka eipä noista nyt hirveästi taida mitään hahmottaa. Nyt pidetään sormia ristissä että poikkiskin lämpenisi tälle kohteelle! Se on jotenkin tosi tarkka asunnon neliömääristä ja kaikki ne, mitkä musta on söpöjä ja kotoisia, tuntuu siitä olevan liian pieniä. Sit yritän aina palauttaa sen maan pinnalle muistuttamalla, että ei tälleen ensiasuntona ja meidän rahoilla osteta mitään satojen neliöiden lukaaleita. Tärkeää sen sijaan on: tarpeeks tilaa vaatesäilytykselle. ;)