Olipas jotenkin väsyttävä päivä, vaikkakin koulussa kävin kääntymässä vaan alle parin tunnin verran. Ruokailun jälkeen houkuttelin Inkan ja Riston kirpparikierrokselle ja kyllä taas kannatti – tein aika ihanan löydön! Päivän löytö oli Friitalan lyhyttä mallia oleva nahkatakki, joka ei tosin ollut ihan rakkautta ensi silmäyksellä. Ekalla kierroksella jätin takin kirpparille, mut palasin sitten sen kuitenkin ostamaan kun se 15e hinnasta huolimatta kummitteli mielessä vielä puolen tunnin jälkeenkin. Nyt oon tosi onnellinen että kävin rotsin nappaamassa mukaan, tämä rakkaus nimittäin on sitä hitaasti mutta varmasti kehittyvää sorttia joka potentiaalisesti kestää vuosikymmenien ajan – tai kunnes takin kulumat meidät erottaa.

(Älkää huomioiko maailman epä-freeseintä olemusta takin sisässä, kuvat otettiin heti kun palasin tanssitunnilta ja olin ehkä maailman nuutunein naishenkilö sadan kilometrin säteellä.) Mulla ei ilmeisesti ole kaikki muumit laaksossa kun otatin kuvia mustasta nahkatakista mustan paidan päällä, ja vieläpä hämärässä niin että varmasti ei kuvista saa oikein mitään selvää. Yrittäkää nyt kuitenkin saada joku selko. Takissa on sellainen jännä juttu, että siinä on – hihoja lukuunottamatta – karvavuori. Hihojen suissa oli kanssa karvasuikaleet, mut ratkoin ne pois kun lookki ei miellyttänyt omaa silmää, plus nyt hihat saa kivasti rypytettyä ylemmäs. Mitäs tykkäätte?